Johan On

Vappu oli ja meni, tajusin sen jo tänään! Näihin muutamaan viimoseen viikkoon on mahtunu kaikennäköstä puuhaa:

• sain harjottelupaikan tulevasta oppisopimuspaikasta
• elän nyt "lomalla" ennen kesän ja harjottelun alkua
• pidettiin lomakotia T:n kaverille, koiralle ja 4v lapselle neljän päivän ajan
• ollaan syöty miljoonia litroja jäätelöä ja paljon muuta hyvää
• jännättiin synnyttääkö T:n sisko käydessään täällä (valitettavasti ei synnyttäny!)
• jonotettu kolmeen eri asuntoon kakkossijalla
• kuultu, ettei saatu mitään niistä kämpistä..
• ..ja sen jälkeen kuultu, että saatiin sittenki!

Nyt siis tiedossa armotonta pakkausta, jotta saadaan tää kämppä maanantaihin mennessä tyhjäksi. T on lähössä huomenna viikonlopuks Turkuun juhlimaan, joten mäkään en aio luopua vapaa-ajastani ja päästää T:tä niin helpolla että se sais vaan muuttaa valmiiseen kotiin. Siispä lähden appivanhempien ja koirien kanssa lauantaina Tampereelle (tutise Ikea!!) :)

Muuton jälkeen ei pariin viikkoon ole nettiä käytössä, joten hetkeen ei tänne mitään ilmesty.. Sen jälkeen kyllä varmasti kaiken senkin ajan edestä!

Punainen tupa ja perunamaa

Kevään tullen paljastuu aina entistä paremmin nää oman kodin viat. Sisustus tympii, lattiat on rumat, pölypallot näkyy auringon paisteessa ja ikkunoissa näkyy aina joku rähmäjälki joka kaipais pesua. Hermostuin aamulla koko makuuhuoneen sisustukseen ja surffailin hirmusella kiireellä Ikean sivuilla. Täytyy sanoa, että oon aika onnellinen loppujen lopuks siitä ettei täällä ole Ikeaa. Oisin tällä hetkellä täysin rahaton, mutta onnellinen "uuden" makuuhuoneen omistaja.

Oon siis tällä hetkellä luopunu kokonaan toivosta uuden asunnon suhteen ja aloin innoissani mielikuvitussisustaa tätä asuntoa, vaikka alkuvuodesta ajattelin ettei tänne enää mitään uutta osteta. Makuuhuone kuitenkin kaipais uusia lipastoja, jotta saatais ne vähätki tavarat sieltä piiloon ja päästäis eroon näistä tyyliin sopimattomista ilmasista huonekaluista.

Tietokonepöytä olis oikeesti tarpeellinen, koska tää sohvalla sykkyrällä istuminen tietokoneen kanssa ei varmastikkaan tee selälle hyvää. Valitettavasti sekin vaan pitäis laittaa makuuhuoneeseen, koska olkkariin ei vaan mahdu. Ensin pitäis vaan saada se langaton netti toimimaan... Löysin vaan kaks sopivaa vaihtoehtoa, koska työpöydät on vaan pirun rumia ja kalliita (miksiiii??) Täytyy kattoa kumpi otetaan, vai otetaanko kumpaakaan.

Matossa ihastuin ensimmäisenä vihreeseen väriin, joka ennen sai mussa aikaan hirveitä yökkörefleksejä. Mun äiti on niin kova vihreen fani että luulin nähneeni sitä jo kylliks niitten sisustuksessa.. Vaan ei, toi matto sopis täydellisesti makuuhuoneen verhoon, jonka vihreitä raitoja oon ihastellu viime kesästä asti. Kaikenlisäks ton koko on täydellinen siihen kohtaan johon sen suunnittelin. Pakkohan se siis on saada? Lisäks valkonen levee lipasto sopis sängyn päähän telkkaria varten, pääsisin eroon siitä hirveestä hökkyrästä hyllyköstä jonka päällä telkkari tällä hetkellä on.

Ainahan sitä saa haaveilla, haaveiden toteutus on eri asia. Vaikka nää kaikki tavarat on perus-Ikeaa, ei niitten yhteishinta siltikään jää niin kovin pieneks että voisin vaan kipasta hakemassa ne. Toisaalta toi matto on semmonen, että se on ehkä pakko saada. Taisin saada siitä semmosen päähänpinttymän, josta en pääse eroon ennenku omistan sen! Eli seuraavalla Espoon reissun kotimatkalla se löytyy todennäkösesti mun takakontista.. ;)

Kissanpäivät

 

Meijän pienen pieni Miisu leikattiin eilen, joten meijän (mun) viikonloppu on rajottunu tän asunnon seinien sisäpuolelle. On muuten yllättävän rankkaa olla kotona tekemättä yksinkertasesti _mitään_. Ekaa kertaa pitkään aikaan tunsin itteni oikeesti tylsistyneeks. Oon ehtiny jo kattomaan Täydellisistä naisista yhen kauden ja sen lisäks selailemaan nettia urakalla, sekä puhumaan puhelimessa puoltoista tuntia pikkuserkun kanssa ja tunnin äiteen kanssa. Toisaalta, en valita, kissat selkeestikki nauttii saadessaan maata koko päivän sängyssä mamman kainalossa :) Ja nautinhan mä itekin, tottakai. Miisu on tällä hetkellä hellyttävämpääki hellyttävämpi ollessaan hiljanen, rauhallinen ja puettuna vanhojen sukkahousujen lahkeeseen :D

Nyt siirryn odottelemaan että T tulee kotiin ja laittaa uuden Vareksen pyörimään. Aion syödä masuni pullolleen sipsejä, jeij ;) Hauskaa lauantaita!

Tietokoneguru

Miten ihmeessä kukaan haluu tehä työkseen mitään nettisivuihin liittyvää?? Oon kohta pari tuntia ihan vaa itteni kiusaks tapellu tän blogin ulkoasun kanssa. Mitä sain aikaseks? No en piru vie muuta ku loppuun saakka kärähtäneen pinnan ja ihan väärän näkösen blogin! Huhhuh.. Kaikkee ihmettä sitä keksitäänki pienen ihmisen pään menoks, sais vaa kaikki sivupohjat olla samanlaisia ilman muokkausmahollisuutta :D

Oikeestihan mun piti kirjottaa ihan jostain muusta ku tästä blogin ulkonäköasiasta, mutta enhän mä enää ollenkaa muista mistä? Varmaa salitreenistä, eihä mulla muuta elämää ole haha! No ei, käytiinhän me tänää syömässä kiinalaisessa (ei yhtään nii hyvää ruokaa ku Espoon kiinalaisessa, nyyh) ja tulin vahingossa ohimennen varanneeks ittelleni kampaaja-ajan huomisaamuks.

Päätettiin myös käydä huomenna varaamassa mulle lääkäriaika tän laihtumattomuuden takia. Näin isosta ruhosta pitäis lähtee läskiä ja nestettä neljän kuukauden aikana jo sen verran, että vähän alkaa jo ihmetyttää kun grammaakaan ei oo lähteny tällä liikuntamäärällä (viidesti viikossa). Toivotaan että saan ainaki jotai helpotusta tähän asiaan, ollaan googlailtu ja ihmetelty ja tultu siihen tulokseen että tää vois olla kilpirauhasen vajaatoimintaa. Mulle on siitä jo kerran yläasteaikana sanottu, että pitäis käydä kokeissa mutta silloin moinen ajatus nauratti. Ei naurata enää.. Saas nähdä mitä tohtori sanoo vai sanooko mitään :) Ilman mitään vastausta en suostu sieltä lähtemään, mä kun en turhaan lääkäriin mene! Aina vähän liian myöhään ja silloinki jonkun muun pakottamana...

Ei siis mitään uutta länsirintamalla. Tätähän tää elämä on! :D

Hohoi

Taas maanantai tiistai ja jopa uus kuukausi. Vasta oli tammikuu, mutta siitä onki jo vähän enempi aikaa. Luulin että tähän mennessä olisin voinu lisätä upeita kuvia ittestäni ja siitä, kuinka oon laihtunu ja lihaksistunu mielettömästi! Melkee jaksaa jopa naurattaa, kyllä sitä osaaki olla tyhmä :D Peilistä tuijottaa edelleen yhtä pulleet posket, roikkuvat kädet ja iso maha. Siispä päätin vetää itteni äärimmäisen tiukille ja kokeilla onko siitä mitään apua. Jos ei, kai se on lääkärille raahauduttava. Miten muka voi olla, ettei tuloksia tuu viidellä liikuntakerralla viikossa ja suht terveellisellä ruokavaliolla? Luulen että ainut ratkasu on jättää viikonloppuherkutki äärettömän minimiin.

Asunnonvaihto ei sekään oo ottanu tulta alleen. T soutaa ja huopaa asian kanssa. Vuoropäivin innoissaan kattellaan asuntoja ja haaveillaan uudesta kodista, toisinaan taas ollaa ehdottomasti sitä mieltä että ei ainakaan vielä. "Sitten kun..." on jo tuttu juttu. Samalta vuokranantajalta tullaan tuskin koskaan saamaa uutta asuntoa, vaikka kohteita on. Ei riitä että laittaa asuntohakemuksen, pitäis myös jaksaa soitella pari kertaa viikossa ja jaksaa kysellä onko asuntoja vapautunu. Jaksaakohan kukaan ihan oikeesti??

Kohta syntyy jo meän kummipoikaki. Aika menee kyllä hurjan nopeesti. Mulla on jo monta idea, mitä voidaan pojalle ostaa ja tehdä, mutta toisaalta ajatus siitä että voitais joskus tehdä samat asiat omalle pojalle tai tytölle houkuttaa ajatuksena paljon enemmän :) ehkä sitten joskus..

Yhteenvetona oon siis edelleen lapseton, asun koirankopissa ja laihdutan epätoivosesti ilman tuloksia. Miten edes saan elämäni kuulostamaan näin surkeelta kun ei se sitä kuitenkaa ole? :D

Kaikkea kanssa.

Levoton Prinssi

Täällä kaivataan kipeesti pientä karvaista poikaystävää! Toiveena hyvät geenit, komea ulkomuoto ja suuret lisääntymishalut. Kokemusta ei katsota eduksi...

Toisaalta parempi vaihtoehto vois olla eläinlääkäri. Revin kohta pelihousuni tän jatkuvan mouruumisen, huutamisen, valittamisen ja hinkuttamisen kanssa. Eihän ihminenkää voi peruuttaa persus edellä vieraan ihmisen nokkaan, eihän?

Täällä on jo monta petiä valmiiks pedattuna, tervetuloa komeat kollit!

On kevät!

Tänään vietetään pitkästä aikaa arkipäivää ilman kuntosalia. Ei ilman liikuntaa, pelkästään ilman kuntosalia. Kävin aamupäivällä tunnin lenkillä ja nautiskelin kevätauringosta. Laitoin simmut kiinni ja mietiskelin kesää, mökkeilyä ja ötököitä. Keksin miljoona asiaa joita kesäks ehdottomasti TARVIIN, aina aurinkolaseista avoautoon.

Tällä hetkellä odotan kesää hirmusella innolla, mutta tiedän jo nyt että menetän hermoni heti ku tulee shortsikelit. Enhän mä niihin enää mahu ja jos mahun ni en kehtaa esitellä paljaita reisiäni. Viime kesänä kehtasin just ja just, nyt tuskin enää. Lisäks inhottaa se, että vois käyttää värillisiä vaatteita, mutta niissä näkyy hikiläntit heti jos on vähän kuuma. Vaatteiden lisäks kengät on hankalat, kesällä tulee käveltyä paljon joten kenkien kuuluis olla kivat JA hyvät jalassa. Melkeen kaikissa kengissä on kuitenki joku vika, useinmiten se että ne hiertää jostain kohtaa. Joka kesä tulee törsättyä hirveet summat rakkolaastareihin, joita vois ainaki mun mielestä kyllä myydä tukkupakkauksissa!

Ehkä jo ens kuussa alotan hurjan kesän luottovaatemetsästyksen, siihen kun saattaa mennä aikaa. Mulla on joka kesä ollu joku luottovaate, johon oon aina turvautunu kun olo on tuntunu turvonneelta hikiseltä possulta! On sitä edellisistäkin kesistä hengissä selvitty, joten eiköhän sitä tuu selvittyä nytkin :)

Nyt siirryn mummoilemaan eli siis neulomaan, törö!